maanantai 30. heinäkuuta 2018

KOTIKYLÄ

Kerran vuodessa laivarannassa käynti riittää saamaan mun Ruovesi-kiintiön täyteen. Lauantaina siihen vaadittiin jopa huimat 20min kunnes todettiin Santun kanssa molemmat, että noup. Tokihan me vietetään aikaa Ruovedellä, mutta vain Mion mummolassa. Laiviksessa tuli oleskeltua ihan riittämiin teini-ikäisestä kahdeksantoista vuoden ikään asti kunnes muutin Tampereelle. Oon viettänyt laivarannassa kunnolla aikaa viimeksi kaksi vuotta sitten juhannuksena Jennin ja Santun kanssa. Silloinkin puolituttujen onnittelut naimisiinmenosta ahdistivat. Mion syntymän myötä se kaipuu elämään menneisyyden rientoja on kadonnut kokonaan. Ruovesi on kaunis paikka kesäisin, sitä en kiellä. Oon silti aika onnellinen, että Mion mummolaa lukuun ottamatta ollaan aika hyvin irtauduttu tuosta kylästä. 






Mio jäi eilen yöksi mummun ja vaarin hoiviin kun me tultiin kotiin Tampereelle. Vaikka nautin hiljaisuudesta ( koska se on niin harvinaista tänä päivänä ), en malta silti odottaa, että saan kaapata meidän taaperon syliin ja suukotella sen puhki. Ikävä iskee näinkin nopeasti. Kotiin ajaessa me pohdittiin, että mitä ihmettä me tehtiin kaikella vapaa-ajalla ennen vanhemmiksi tuloa? Me ei muisteta! Ollaan kyllä aina tykätty pelata yhdessä ja tällä hetkellä meillä on työn alla Assassin's Creed Origins ( joka ostettiin jo vuosi sitten, mutta jotenkin kummasti aikaa pelata löytyy vasta nyt ). Käytiin myös iltauinnilla joskus yhdentoista jälkeen ja nukuttiin piiiiiiitkään. Nyt nautitaan hitaasta aamusta ennen kuin lähdetään mekin viettämään aikaa maalle. 







Psst! Joko ootte huomanneet, että mulla teen podcastia nykyään nimellä Herra Tossavainen? Uus jakso ilmestyi yöllä! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti