tiistai 22. toukokuuta 2018

HUONO ÄITI

En oo yli kolmeen kuukauteen kirjoittanut tänne mitään. Syyttäisin ajanpuutetta, mutta totuus on, että mun kaikki into ja inspis kirjoittamiseen on ollut aivan tipotiessään. Kun multa kysytään, että kirjoitanko vielä blogia niin vastaan aika nolona, että: "kyllä mä, mut nyt on ollu vähän pidempi tauko...". Kuulumisetkin odottaa kertomistaan, mutta seuraavalla kerralla sitten. Nimittäin tänään haluaisin puhua tästä tunteesta, joka mut ainakin valtaa hyvin usein. Tunne, että oon huono äiti. 

Maanantaiaamu, klo 8:48. Saan hädin tuskin silmiäni auki jotta voin vilkaista kelloa ja sitä, mitä Santtu ja Mio puuhaavat. Santtu menee töihin normaalia myöhempään jotta saan nukuttua. Heti kun avaan silmät, iskee suunnaton ahdistus ja haluaisin vain hautautua peiton alle koko päiväksi. Kun Mio huomaa mun olevan hereillä, hyväntuuliset leikit on tiessään ja alkaa kitinä ja änkeäminen mun viereen. "Tuu Mio tänne, annetaan äidin nukkua vielä hetki". Nieleskelen kyyneleitä. Oon niin huono äiti kun oon nukkunut näinkin myöhään. Silti mun silmät painuu vielä hetkeksi kiinni, koska en vain saa pidettyä niitä auki. 

Kun saa lapsen, oletetaan vanhemman olevan aina yltiöpäisen onnellinen ja yhtä hymyä. Ethän sä voi valittaa, että on rankkaa kun itse lapsen halusit. No miksen vois? Kyllä jokaisella vanhemmalla on oikeus sanoa ääneen, että on rankkaa jos kotona raivotaan aamusta iltaan tai jos öitä ei nukuta. Mun mielestä somessa ( alan olemaan somesta sitä mieltä, että se on kaiken pahan alku ja juuri ) annetaan turhankin siloiteltuja ruusunpunaisia pilvilinnakuvitelmia välillä lapsiarjesta. On toki paljon rehellisiä, puklun, huudon, tissi- ja tuttivieroitusten, uhman ja väsymyksen täyteisiä kertomuksia. En tiedä teistä, mutta meillä on suurimman osan ajasta koti mullin mallin, meidän lapsi ei syö jokaista ruokaansa itse, päikkärit on yks perkele, meillä on uhmaikä jo alkanut eroahdistuksen päälle, mä en oo bikinikunnossa, meidän parisuhteen eteen saa todellakin tehdä töitä ja joskus menee päiviä ennen kuin pääsen suihkuun asti. Tähän päälle ynnätään vielä mun masennus ja uniongelmat niin on väsymys taattu ja koen 90% ajasta olevani huono äiti. 



Mä rakastan lastani enemmän kuin mitään tai ketään muuta tässä maailmassa. Mutta mä oon aivan törkeen väsynyt. Kirjoitin mun instagramin storyyn eilen näin:

"Meidän päivä:
Mio hermostuu ja turhautuu KAIKESTA. Kun ei osata vielä kävellä, mutta kun haluais. Kun se palikka ei mee just sillee päin kun sen haluais. Kun pestään naama ja kädet ruokailun jälkeen mut se ei oo yhtään kivaa. Kaikesta alkaa huuto.

Mulla on pahin ahdistus hetkeen ja haluaisin vaan kyhjöttää pimeessä huoneessa yksin, hiljaisuudessa. Silmät ei meinaa pysyä auki, itkettää ja olo on kuin zombiella. Jopa hengittäminen tuntuu työläältä.

Mutta kun päikkäriaikaan imetyksen jälkeen nostin Mion syliin, en voinut ihan heti laskea herraa sänkyyn unille. Mio paino päänsä mua vasten ja nukahti syliin samalla kun mä astelin ympäri Mion huonetta ja silittelin tota pientä pellavapäätä. Sen jälkeen tuli hyvä olla.

Ehkä me selvitään tästä päivästä."


Kun viimein laskin Misen omaan sänkyyn unille, istahdin sohvalle ja siinä mä löhösin koko päikkäreiden ajan. En uhrannut ajatustakaan tiskivuoren taltuttamiselle tai lelujen keräämiselle, puhumattakaan kylppärissä odottavalle pyykkivuorelle. Puhuin toisen äidin kanssa näistä tuntemuksista ja se on vaan niin sanoinkuvaamattoman ihanaa kun joku ymmärtää sun ajatukset just eikä melkein! Tuli omalla tavallaan helpottunut olo kun tiesi ettei oo yksin, vaikkei oo kivaa, että ihmisillä on rankkaa.
Mun kykyä olla äiti on kyseenalaistettu mun masennuksen takia, vaikka suurimman osan ajasta oon iloinen, oma itseni ja oon täysin kykeneväinen huolehtimaan lapsestani. 


Mikä määrittelee, onko huono vanhempi? Tekeekö se susta huonon äidin tai isänkin, jos et tee jokaista lapsen ruokaa itse? Tai se jos ette mee pää kolmantena jalkana kerhoissa ja harrastuksissa? Tai jos oot välillä väsynyt ja tuntuu että ainoa asia mitä haluaisit, on nukkua? Vastaus on ei, ei se tee susta huonoa vanhempaa. Ihmisiähän tässä vaan ollaan ja yksilöitä. Siihen mihin toisella riittää energiaa, toisella ei riitä. Mutta se mikä tekee huonon vanhemman on se, jos lapsen tarpeet ja hyvinvointi jätetään heitteille. Jos lapsesta ei huolehdita eikä luoda turvallista ympäristöä elää.

Kunhan me pyritään tekemään parhaamme ja rakastetaan ja huolehditaan lapsistamme, asiat on hyvin eikä väsymys tee meistä huonoja vanhempia. 

4 kommenttia:

  1. Hei, tosi mukavaa kuulla sinusta.
    Toivon niin kovasti että näet itsessäsi olevan hyvän äitiyden, sillä sitä sinä olet!
    On hyvä että näitä paskafiiliksiä kerrot. Toivotaan että se helpottaa sun oloa.
    Terveisin Ulpu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos paljon! Ja kyllä se helpottaa kun saa rehellisesti jakaa tuntemuksiaan. :)

      Poista
  2. Mää en oo koskaan innostunut minkään blogin lukemisesta, mutta sua käyn stalkkaamassa tasasin välein instassa (ja tän jälkeen aijon mennä ja alkaa seuraamaan) ja luen sun tekstit aina kun tullut :) Sulla on niin samanlainen tilanne ja samanlaisia mietteitä kun mulla että ihan ku ne tulis välillä mun suusta. Ollaan menty naimisiin kesäkuussa 2016 ja poika täyttää just vuoden. En voinu ees ikinä kuvitella kuinka monesta asiasta voi itseään syyllistää huonoks äidiks ja kuinka tämä vauva vuosi on ollut yhtä pähkäilyä että oonko nyt paska jos teen niin tai näin.... Meillä syödään purkkiruokaa, ei pukeuduta merkkivaatteisiin, koti ei ole aina siisti (ja mies valittaa siitä töistä tultuaan) ja lapsen kanssa menee välillä hermot ku jokaisesta ei-kiellosta alkaa kamala itku ja muutenkin vaikka maaailman rakkain onkin. Mutta silti uskon että loppujen lopuks oon ihan hyvä äiti. Eli et ole yksin ja kiitos kun avoimesti ja rehellisesti kirjoitat, tulee itsellekin olo että tämä on ihan normaalia! :D
    -Milla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hirveästi kommentista! :) Ihana kuulla ( tai no ei sinänsä ihana kun toisillakin on rankkaa ), että on kohtalotovereita eikä näiden tunteiden kanssa oo yksin. Toivottavasti jatkossakin kirjoitukset miellyttää! :)

      Poista