torstai 13. heinäkuuta 2017

PROJEKTI KAPTEENI KARKKI #1

Kaikki ketkä tuntee mut tietää, että oon ihan jumalaton hardcore-luokan sokerihiiri. Voisin elää irttareilla ja cokiksella ja ainoot makeet mistä en tykkää, taitaa olla hattara ja kakku. Mutta irttarit ja cokis on se kaikista pahin, auta armias. Etenkin Nasun syntymän jälkeen on lähes joka päivä tullut syötyä jotain namia ja välillä ihan järkyttäviä määriä. Nyt on kuitenkin aika pikku muutokselle!

Mun turvonneeseen pallokala-lookiin on yhtenä isona osasyynä tää karkin mättäminen naamaan. Eikä purukalustokaan kiitä jälleen uuden karkkipussin myötä. Siispä aloitan tällaisen yrityshyväkymmenen-karkkilakon. Ihan vaan sen takia, että mua suoraan sanottuna vituttaa olla hirveessä sokerikoukussa! Tuntuu ettei enää edes syö siks, että tekis mieli vaan lähinnä tavan vuoksi. Ja tuntuu, että siitä on niin pirun hankala päästä irti. 


Ei, en ala laihdutuskuurille. Ei, en ala minkään sortin dieetille. Tarkotus olis vaan normalisoida tää syöminen ja saada menemään alas enemmän sitä oikeaa ruokaa kuin karkkia. En myöskään ala mihkään totaaliherkkulakkoon, vaan edelleen, yritetään kitkeä noi kaikista pahimmat pois ettei niiden mässääminen jatkuis päivittäisenä. Aloitankin hissukseen, ensin tavoitteena olla viikko ilman karkkia, sen jälkeen loppukuu ja jatkaa niin pitkälle kuin suinkin. Yritän olla armollinen itselleni jos tulee lipsumisia, mutten tee uudestaan tätä "no se meni jo, syönpä samantien kilon karkkia, pari suklaalevyä ja 6 litraa kokista"-mokaa vaan palaan normiruoan pariin heti. Toki jos ylimääräistä lähtee pois niin se on aina vaan plussaa, vaikka lähinnä haluaisin kiinteytyä. Kiinteytys kuitenkin taitaa odottaa vielä pari viikkoa ennen kuin on jälkitarkastus ja saan tuomion, pääseekö liikkumaan muutenkin kun vaunulenkeille. Mä päivittelen viikottain miten projekti etenee ja mitä muutoksia huomaan olotilassa.

Kutsukaamme siis tätä projekti Kapteeni Karkiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti