sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

1 KK

Vaikea uskoa, että synnytyksestä on jo kuukausi! Justhan mä vasta kärvistelin niissä helvetillisissä supistuskivuissa ja odotin, että minimies saapuisi maailmaan. Ja nyt se täyttää kuukauden! Ihme kyllä oon onnistunut pysymään kasassa kun taas sairaalassa ollessa itkin hysteerisesti jäbän oltua vuorokauden ikäinen. Koska se kasvo sillon mun mielestä liian nopeesti ( kiitos hormonit ). 


Torstaina neuvolassa selvis, että Nasu on kasvanut kahdessa viikossa lähes kilon (!!!) ja kokonaisuudessaan +1285g syntymäpainostaan. Herra painaa nyt jo 4305g ja kuukaudessa pituutta on tullut ( mun mielestä järkyttävä määrä ) 5,5cm. Eli meidän pienestä kolmikiloisesta ja 48cm pitkästä rääpäleestä on tullut jo jäntevä nelikiloinen ja 53,5cm pitkä poika.


Kuukauden aikana minimies on osoittanut olevansa voimakastahtoinen ja monesti katselee kaikkea ympärillään hyvinkin arvostelevasti. Mahallaan olo ja pään kannattelu ( vaikkakin hutera sellanen ) on huisin hauskaa. Lämpimät kylvyt, isän pärisyttelyt, vaunulenkit, hoitotasolla vessan valon katsominen ( tai valojen katselu ylipäätään ) sekä runsaat sylittelyt on parhaita. Vielä ei oo varsinaista kunnollista ensihymyä saatu, mutta pikkuhiljaa Nasu on aloittanut jonkinlaista jokeltelun esiastetta. Koko kuukausi on mennyt uuden opettelussa, rutiinien etsimisessä ja uuteen arkeen keskittymisessä ja se on näkynyt blogin puolella lähinnä siten, että en oo ihan hirveästi jaksanut tänne kirjoitella. Etenkin kun päälimmäisenä mielessä on pelkät vauvajutut, kuten vaikka tulevat nimiäiset! Mutta yritän saada teille heinäkuun aikana vähän muutakin tekstiä tänne kuin vain vauvakuplan höpinää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti